Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kaikille Suomessa asuville avointa oikeudellisen tietämyksen enentämistä parempaan selviytymiseen yhteiskunnan jäseninä ja samalla edistää oikeuden-mukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdistyksemme on perustettu 26.6. 2023 Järvenpäässä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa aktiivisesti lainsäädäntöä ja sen muutoksia sekä oikeuskäytäntöä.
Yhdistys auttaa neuvoin ja ohjein avuntarpeessa olevia henkilöitä veloituksetta heitä koskevissa ongelmallisissa lakiasioissa edellisen lisäksi etäyhteydellä sähköisten viestintäkanavien avulla.
Tavoitatte meidät yhteystietojemme kautta ja tuolloin voimme auttaa Teitä selvittämään alustavasti oikeudellisen ongelmanne parhaan ratkaisumallin.
Puhelinneuvonta ja mahdollinen ohjeiden antaminen sähköpostitse on maksutonta.
Tiedustelut:
Roomalainen oikeus Suomessa tänään, 1.
Suomen oikeusjärjestelmä pitkälti perustuu roomalaiseen oikeuteen.
Antiikin aikana kehittynyt roomalainen oikeus on edelleen länsimaisen oikeusjärjestelmän kivijalka. Roomalaisen oikeuden ihanteisiin kuuluivat muun muassa molempien osapuolten kuuleminen, pidätetyn perusoikeudet, syyttömyysolettama sekä tiukka suhtautuminen sopimusten noudattamiseen.
In dubio pro reo
Latinan virke on suomeksi: Epäselvässä tapauksessa syytetyn puolesta.
Lausetta ei tavata tässä muodossa vielä antiikin aikana, mutta periaate syytetyn vapauttamisesta selvän näytön puuttuessa kuului vanhastaan roomalaiseen oikeuskäytäntöön.
Lähde: Suomi-latina-suomi-sanakirja (Lexicon Finnico-Latino-Finicum) (2002)
In dubio pro reo -sääntö liittyy rikosoikeudenkäynnin todisteluun ja kantajan todistustaakkaan. Oikeudenkäymiskaaren mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Syyttömyysolettamasta seuraa, että todistustaakka näistä kysymyksistä on oltava syyttäjällä, eikä vastaajalle voida asettaa velvollisuutta todistaa syyttömyytensä.
Syylliseksi tuomitseva tuomio edellyttää, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.
Rikoksesta syytettyä ei voida pitää rikokseen syyllisenä vielä silloin, kun hänen syyllisyydestään on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään.
"Varteenotettavan epäilyn" rajoja on arvioitu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa erityisesti anonyymia todistelua ja peitepoliisia koskeneissa tapauksissa. Ihmisoikeustuomioistuimen pääsääntö on se, että kaikki näyttö tulee lähtökohtaisesti ottaa vastaan syytetyn läsnä ollessa välittömässä ja kontradiktorisessa oikeudenkäynnissä, jossa todistaja on paikalla vastaamassa asianosaisten kysymyksiin.
Lähde: Tieten termipankki
Nykytilanne
Olen vuodesta 1975 käräjillä useastikin törmännyt tällaisiin tapauksiin. Niiden selostaminen tässä yhteydessä tarkemmin ei valitettavasti ole mahdollista. Tilanteen mukaan on toki mahdollista käsitellä erikseen kutakin yksittäistä ennakkotapausta kohdallaan.
Kuitenkin in casu (kussakin tapauksessa erikseen) tapaus pitää arvioida kokonaisvaltaisesti syytetyn edun mukaisesti.